Livonsaari ja Lempisaari ovat nykyään osa Naantalin kaupunkia. Valtioneuvoston 8.2.2010 tekemän päätöksen mukaisesti Livonsaari ja Lempisaari liitettiin Naantaliin 1.1.2011. Tätä ennen Livonsaari (osana Askaisten kuntaa) kuului kahden vuoden ajan (1.1.2009-31.12.2010) tuolloisen kuntaliitoksen perusteella Maskun kuntaan. Ja sitä ennen 31.12.2008 saakka Livonsaari oli osa pientä Askaisten kuntaa.
Livonsaari sijaitsee Naantalin saaristokaupungin luoteisnurkassa reilun 20 km:n päässä kaupungin keskustasta ja kuuluu Turun pohjoiseen, suomenkieliseen saaristoon. Saareen on siltayhteys ja nollasta muutamaan bussivuoroa vuorokaudessa viikonpäivästä riippuen.
Livonsaarella on noin 200 vakituista asukasta. Kesäisin väkimäärä moninkertaistuu vapaa-ajan asukkaiden, karavaanareiden ja muun kesäväen ansiosta. Viereisen Velkuan väkiluku on n. 250 vakituista asukasta. Livonsaaren pinta-ala on 22,7 neliökilometria. Merialuetta on lisäksi 17,4 km2, joten Livonsaaren yhteispinta-ala on 40,1 km2. Livonsaaren vieressä sijaitsevan Lempisaaren pinta-ala on 4,5 km2 ja merialuetta sillä on vastaavasti 4,5 km2.
Etäisyyksiä mitattuna Livonsaaren kaupalta:
- Velkuan Teersalo (Naantali) 7 km
- Merimasku (Naantali) 11 km
- Naantalin keskusta 21 km
- Turku 36 km
Toiminnan keskuksina Livonsaarella ovat Seurantalo ja kyläkauppa. Seurantalolla järjestetään monenlaista toimintaa ja tapahtumia, lisäksi mm. Naantalin opiston kursseja. Alueella aktiivisesti toimivia yhdistyksiä on kaksi, Livonsaaren kyläyhdistys ry ja Eläkeliitto Lemu-Askainen-Velkuan yhdistys ry. Lisäksi Livonsaaren yhteisökylä ja Livonsaaren osuuspuutarha ovat aktiivisia toimijoita. Livonsaarella on totuttu tekemään kaikki itse ja yhdessä. Julkisten palveluiden puuttuessa Livonsaarelta omatoimisuus, aktiivisuus ja yhteisöllisyys ovat saaneet mainion kasvualustan. Lisäksi naapuriapuun on aina voinut luottaa.
Samaan hiileen puhaltaminen ilmenee myös Livonsaaren kyläyhdistyksessä, joka organisoi joka vuosi kesätorin Seurantalon pihalle. Kyläyhdistys tarjoaa kaikille alueen yrittäjille, tuottajille, käsityöläisille jne. ilmaisen myyntipaikan ja näin edesauttaa paikallisten palveluitten tunnettuutta ja käyttöä. Seitsemänä kesälauantaina auki olevasta torista on muodostunut suosittu ja tarpeellinen kohtaamispaikka sekä vakituisille että vapaa-ajan asukkaille.
Livonsaari-päivä järjestetään vuosittain talkoilla. Päävastuu järjestelyissä on Livonsaaren kyläyhdistyksellä, mutta ilman vapaaehtoisia tapahtumaa olisi mahdotonta järjestää. Livonsaari-päivän ohjelmistoon pyritään joka vuosi löytämään paikallisia musikantteja, laulajia, puhujia, perinnetyönäytösten tekijöitä, kalan savustajia jne. Paikallista elinkeinoelämää tuetaan mm. tarjoamalla heille edulliset myyntipaikat. Kyläyhdistys järjestää vuosittain useita muita tapahtumia, mm. laskiaisriehan, kylänraitin keväiset siivoustalkoot, kesätansseja, joulujuhlat. Jokaiseen tapahtumaan pyritään tarjottavat hankkimaan paikallisilta yrittäjiltä, esimerkiksi kyläkaupan kautta.
Harrastustoiminta on Livonsaarella totuttu järjestämään itse. Livonsaaren seurantalolla toimii 4H-kerho sekä talolla on nuorisotilat.
Livonsaaren Osuuskauppa
Livonsaaren osuuskauppa on toiminut muodossa tai toisessa yhtäjaksoisesti 1950-luvulta lähtien. Tällä hetkellä osuuskaupan takana on osuuskunta, joka mahdollistaa ympärivuotiset päivittäistavarakauppapalvelut paikallisille sekä mökkiläisille ja turisteille. Mukana osuuskaupan toiminnassa on niin paikallisia kuin kausityöntekijöitä kauempaakin. Kaupan toiminnasta vastaa Slovakiasta Livonsaareen vuonna 2018 muuttanut Iveta Masláková.
Lisätietoja löydät alla olevista linkeistä
- Nettisivuilta: https://www.livonsaarenosuuskauppa.fi
- Facebookista: https://www.facebook.com/LivonsaarenOsuuskauppa
- Instagramista: https://www.instagram.com/livonsaaren_osuuskauppa
Osuuspuutarha
Alkuvuodesta 2012 osa kyläläisistä oli mukana perustamassa Livonsaaren osuuspuutarhaa. Sen toiminta-ajatuksena on tuottaa ja välittää paikallista ja luonnonmukaisesti tuotettua ruokaa jäsenilleen, mahdollisesti myös myyntiin. Osuuspuutarha toimii CSA-osuuskuntamallia mukaillen. Siinä tuotteiden kuluttajat (tässä tapauksessa osuuspuutarhan jäsenet) osallistuvat viljelytoiminnan rahoittamiseen satomaksun muodossa, ja näin jakavat maanviljelijän riskin. Yhteystiedot: livonsaaren.osuuspuutarha at gmail.com
Yhteisökylä
Vuonna 2004 perustettu Livonsaaren yhteisökylä elävöittää koko alueen elämää merkittävällä tavalla. Paitsi että yhteisökylään saapuu tasaisena virtana bussilastillisia uteliaita, on kanssakäyminen paikallisten asukkaitten kanssa alusta alkaen ollut hedelmällistä ja yhteistyöhön perustuvaa. Kestävään kulutukseen ja ekologiseen rakentamiseen painottuvan yhteisökylän yrittäjät ovat tuoneet myös ison lisän alueen palveluvalikoimaan (mm. kuppari-kansanparantaja, luomuleipuri, hirsirakentaja, satulaseppä). Livonsaaren yhteisökyläläiset ovat siitäkin mukavia ihmisiä, että he vastaanottavat vieraita mielellään. Itse tehtyjä koteja ja arjen käyttöesineitä kelpaakin käydä katsomassa. Lue lisää yhteisökylän nettisivuilta www.yhteisokyla.net.
Livonsaaren nähtävyyksiä
Samppavuoren näkötorni
Samppavuoren huippu kohoaa noin 52 metriä meren pinnasta. Huipulta avautuvat laajat merinäköalat sekä Rouhuaukolle että Mynälahden ja Musta-Aukon suuntiin. Tälle paikkakunnan tunnetulle retkeilypaikalle kohosi vuoden 2004 keväällä Livonsaaren kyläyhdistyksen toimesta näkötorni. Vanha huonokuntoiseksi tullut näkötorni purettiin ja uusi rakennettiin vuonna 2021. Näkötornin kokonaiskorkeus kallion pinnasta kaiteen yläpintaan on 6 m ja ylimmän lattian pinta on kokeudessa 4,8 m ja kaide on 1,2 m korkea. Ylätasanteen pinta-ala on 3,8 m x 2,65 m, sisältäen porrasnousun.
Näkötornista on voinut kiikareilla nähdä useita lähiseutujen kirkontorneja, jotka aiemmin näkyivät vuoren laelta esteettä, mutta puuston kasvun vuoksi kirkontorneja ei nykyään enää juurikaan näe edes näkötornista. Näköalat ovat silti mahtavat. Tähystäminen oli aikoinaan tärkeää. Kun viestintämenetelmiä ei ollut, Samppavuorelta seurattiin mm. jäiden lähtöä läheisiltä merialueilta. Vaikeina aikoina Samppavuori toimi tähystyspaikkana, josta tarkkailtiin vihollisten liikkumista. Suojeluskuntajärjestöllä oli sotien aikaan Samppavuorella tähystyspiste, josta seurattiin viholliskoneiden liikkeitä taivaalla. Mahdollisesti vuori oli myös asukkaiden pakopaikka vihollisten uhatessa. Samppavuoren huipulla sijaitsi aikanaan myös kolmiomittaustorni.
Ajo-ohje Livonsaaren sillalta: 1,3 km Velkuantietä Velkuan suuntaan, käänny oikealle Pohjanpääntielle, aja 1,8 km, käänny vasemmalle yksityistielle (Pontikkala), aja 1 km. Saavut Samppavuoren näköalatornin parkkipaikalle (osoite Pontikkalantie 119), polku vuorelle lähtee tulotien vasemmalta puolelta. Polku näkötornille on n. 500 m pitkä. Polun alkuosassa on pitkospuut ja loppuosassa on köysi helpottamassa kulkua, mutta paikoittain kallioinen maasto on haastava ja nousu on jyrkkää.
Kalliokirkko sijaitsee Samppavuoren huipulta hieman alaspäin Kaukkoistenjärven suuntaan. Onko kalliolohkare kenties korvannut saarelaisten omat vuosisataiset kirkkohaaveet? Kirkon historiaa ei tarkemmin tunneta.
Tanssikallio sijaitsee kalliokirkon läheisyydessä. Se oli nuorison kokoontumis- ja tanssipaikka jo 1800-luvulla. Aikana, jolloin tanssimista ei vanhemman väen keskuudessa hyväksytty, tanssikalliolla pidettiin monet nuorison ”hypyt” saaren omien pelimannien vauhdittamina.
Hiidenkirnu on jääkauden muovaama kattilanomainen syvennys. Se sijoittuu Samppavuoren huipun ja kalliokirkon välimaastoon. Paikallinen isäntä täytti hiidenkirnun kivillä 1900-luvun alussa. Kirnu sijaitsi lammaslaitumella ja isäntä pelkäsi lampaiden hukkuvan siihen. Sittemmin kivet poistettiin.