Ruovikkohanke

Ruovikonleikkuut Naantalin Livonsaaressa on Turun amk:n hanke, joka toteutetaan 1.10.2023–31.12.2025 välisenä aikana. Tuona aikana ruokoa leikataan sekä maa- että vesialueilta eri vuodenaikoina ja kaikelle ruo’olle pyritään etsimään hyötykäyttö, parhaimmassa tapauksessa osana kannattavaa liiketoimintaa. Hankkeen projektipäällikkö on Noora Norokytö (noora.norokyto@turkuamk.fi, p. 0503236224)

Leikkuu jatkuu elokuussa ja leikattavat kohteet ovat Vesala-Paavastenluoto, Isoperän lahti ja Hepoluoto-Riihilän lahti, tässä järjestyksessä.

Talvella tehty niitto piti keväällä väylät avoimena pidempään, koska talvehtinut ruoko ei tukkinut niitä. Talvinen leikkuu myös osoitti miten haastavia olosuhteet voivat olla vesijättömaalla. Kivenkarintiellä oli vaikeuksia ja loppukeväällä siihen kokeiltiin telavetoiseen mönkijään asennettua niittomurskainta. Leikkuujäte jäi pieniin kasoihin ja paikallista hyötykäyttöä ei löytynyt. Rantaparturit vei loput ruo’ot pois venekuljetuksella kesäkuun lopulla 2024. Talkoissa olivat sekä Turun amk:n että Livonsaaren kyläyhdistyksen edustajat.

Toivasten Rantalahdella talviniitto onnistui paremmin. Leikattu ruoko hyödynnettiin paikallisesti. Niittokuvia on erikseen sivulla: Ruovikon niittoa 27.-29.1.

Turun amk:n hanke Ruovikonleikkuut Naantalin Livonsaaressa käynnistyi Vangenrauman ja Hepoluodon alueen vesiniitoilla loppusyksyllä 2023. Leikkuut sujuivat rauhalliseen tahtiin, sillä syksyn tuuliolosuhteet pakottivat pitämään työssä useiden päivien taukoja. Leikkuumassaa on hyödynnetty maanparannukseen sekoittamalla sitä hevosenlantaan Rymättylässä. Tavoitteena on ruokomassan hyödyntäminen lähialueella, jolloin kuljetuskustannukset eivät nousisi suuriksi.

Vesileikkuut antoivat arvokasta tietoa siitä, kuinka pitkälle turvemainen ruokomassa on päässyt leviämään alueella. Veden päällä kelluva turvemassa on haastavaa leikkuiden kannalta, sillä sitä pääsee niittämäänvain kunnollisen jään aikaa. Olemme siis luonnon armoilla sen suhteen, miten noihin massoihin päästään käsiksi hankkeen aikana.

Vuoden 2024 aikana on kaiken kaikkiaan tarkoitus leikata noin 19 hehtaarin alueelta. Talvileikkuiden päätavoite on saada monivuotinen kasvu pois vedestä, jotta pysäytetään ruo’on kasaantuminen pohjaan. Suurin osa leikkuista Tulevia leikkuita on suunniteltu vuoden 2024 aikana Livonsaaren kyläyhdistyksen jäsenten ja Turun ammattikorkeakoulun kanssa.

Alueen ihmisiä toivotaan mukaan yhteistyöhön erityisesti ruokomassojen hyötykäyttöön liittyen. Yksinkertaisimmillaan se voi ollamassojen hyödyntämistä pelloilla ja puutarhoissa, mutta myös eläinten kuivikkeena jarakennusmateriaalina.

Kaikki syksyllä 2023 leikattu ruoko on kuljetettu pois. Ruovikon vesileikkuu alkoi ma 9.10. 2023 ja jatkui marraskuun alkuun. Tällä hetkellä on leikattu Hepoluodon pohjoispuolella, Riihilän- ja Rantalahdella sekä osittain Vangenraumasta. Sateet pehmensivät läjityspaikkoja ja valitettavasti maanpinnan vaurioiltakaan ei vältytty.

Järviruoko hyötykäyttöön – Turun amk:n hanke-esittely 29.7.2023

Projektisuunnittelija Noora Norokytö esitteli Turun amk:n hanketta Järviruoko hyötykäyttöön Seurantalolla 29.7.2023 pidetyssä ruovikkoinfossa. Hanke päättyy tulevan syksyn aikana.

Syksyn 2023 aikana on tavoitteena leikata Vangenraumassa sekä vedestä että maalta ja Rantalahdesta maalta. Yhtenäinen suurehko ruokoalue Vuorlahden edustalla on myös mahdollinen leikkuukohde.

Turun amk:n hanke Ruovikonleikkuut Naantalin Livonsaaressa mahdollistaa leikkuiden jatkumisen vuosien 2024-2025 aikana Livonsaaressa. Leikkuukohteista on tehty alustava suunnitelma, mutta kohteet tarkentuvat hankkeen edetessä.

Paikallistason tuntemus hankkeen käytännön toteutuksessa on tärkeää. Leikkuujätteen läjittäminen/varastointi ja kuljetus edellyttävät lupaa sekä maanomistajalta että tiekunnalta. Lisäksi läjityspaikalle tulee päästä raskaalla kalustolla. Paikallisten urakoitsijoiden mahdollisuus korjuutyöhön on tervetullutta.

Livonsaaren kyläyhdistys on mukana Turun amk:n kahdessa hankkeessa, joiden tarkoitus on rehevöitymisen hillitseminen mm. ruovikoita leikkaamalla. Jälkimmäinen hanke (Ruovikonleikkuu Naantalin Livonsaaressa) päättyy 31.12.2025.

Loppukesällä (elo-syyskuussa) on tarkoitus leikata Vangenrauman ja Rantalahden (Toivasten kylän edustalla) alueilla. Leikattu ruoko läjitetään maihin, josta se joko kuljetetetaan pois (ulkopuolisen yrittäjän) hyödynnettäväksi tai varastoidaan mahdollista myöhempää paikallista käyttöä varten. Mahdolliset läjityspaikat ovat ensi vaiheessa Kivenkarintien ja Toivasten rantatien varrella. Läjitys ja kuljetus vaatii sekä maanomistajan että tiekunnan luvat.

Informaatiotilaisuus Ruovikkohankkeesta 25.9.2022

Kyläyhdistys tiedotti ruovikko- ja vesistönkunnostushankkeesta, ruovikkojen korjuun luvitustilanteesta, suunnitelmista Mynälahdella tehtävästä yhteistyöstä sekä ruovikkojen hyötykäytön suunnitelmista.

”Mynälahden vesienkunnostuksen esiselvitystä” oli tullut kuuntelemaan seurantalolle 25.9.2022 noin kolmekymmentä henkeä. Anders Blom, kyläyhdistyksen varapuheenjohtaja ja hankkeen ohjausryhmän vetäjä avasi tilaisuuden ja esitteli hankkeen paikalla olevat yhteistyökumppanit. Turun ammattikorkeakoulusta olivat paikalla yliopettaja Juha Kääriä sekä projekti-insinööri Jerome Tornikoski. Kehitysyhtiö Green Industry Park’ia edusti liiketoiminnasta vastaava johtaja Timo Suutarla.

Blom kertoi, että ohjausryhmällä on kaksi päätehtävää: tehdä Livonsaarelle esisuunnitelma Mynälahdelle painottuvasta vesistönkunnostuksesta, mikä kattaa alueen kuntien yhteistyövalmiuden alustavan kartoituksen, sekä Vangenrauman ja Hepoluodon alueen vesistökunnostuksen pilottihankkeen. Blom kertoi, että Turun Ammattikorkeakoulu on valittu esisuunnittelun toteuttajaksi, koska sillä on vahva kokemus ja osaaminen ja koska sillä on meneillään ruovikkojen leikkuuseen tarvittavien lupien saamiseen liittyvä hanke yhteistyössä Naantalin kaupungin, Paraisten kaupungin ja Ympäristöministeriön kanssa.

Kaupunginvaltuutettu, saaristolautakunnan puheenjohtaja Lasse Valtonen kertoi puheenvuorossaan Naantalin kaupungin Saaristomerta koskevista strategisista linjauksista ja panostuksista. Naantali on ottanut Saaristomeren suojelun osaksi kuntastrategiaa ja se on yksi Mynälahti-hankkeen yhteistyökumppaneista ja rahoittajista.

Juha Kääriän mukaan järviruokokasvustojen tulevien vuosien leikkuulla pyritään parantamaan Mynälahden tilaa mm. pysäyttämällä rehevöitymistä ja poistamalla ravinteita. Laajan yhteistyön luominen Mynälahden valuma-alueella on yksi hankkeen keskeinen tavoite. Yhteistyötä haetaan kuntien, viranomaisten ja maataloustuottajien kesken, millä pyritään vaikuttamaan myös ulkoiseen ravinnekuormitukseen. Tähän pyritään maanparannusaineiden (rakennekalkki, kuidut ja kipsi) käyttöönoton edistämisellä. Turun ammattikorkeakoulun omassa hankkeessa – ” Järviruoko hyötykäyttöön – vesiensuojelun uudet teknologiat” – on käynnissä luvitus kasvustojen leikkuuta varten. Karttakuvat Livonsaaren rannoilta herättivät keskustelua ja puheenvuoroissa tule selkeästi esille luvituksen huolellinen läpivienti. Tavoitteena on aloittaa leikkuut ensi talven aikana Livonsaaren itärannalla.

Kääriän esityksessä tuli esille myös järviruo’on monipuolinen käyttö ja tätä vahvisti myös kehitysyhtiö Green Industry Parkin liiketoiminnasta vastaava johtajan Timo Suutarlan esitys. Hän vertasi järviruokoa raaka-aineena puuhun. Tulevaisuuden järviruo’sta valmistettuja tuotteita voivat olla mm. paperi, tekstiili, kertakäyttöastiat, teollisuuden komponentit. Järviruokoa voidaan käyttää myös kasvualustana korvaamaan turvetta ja tietysti polttamalla energiana. Molempien puheenvuorossa esiteltiin myös olemassa olevaa leikkuukalustoa ja alalla tehtävää kehitystyötä.

Virve Myllymäki kertoi Vangenraumassa käynnissä olevasta vesistönkunnostussuunnitelman laadinnasta, jonka tekee Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys. Elokuussa tehdystä koeniitosta syntynyt leikkuujäte meni koe-eräksi CH-Bioforcelle. Vangenrauman seutu on valittu pilottikohteeksi mm. kahdesta syystä. Ruovikon leikkuulla edistetään vesien virtausta kapeikossa ja matalla alueella, mikä vaikuttaa koko Mynälahteen. Ja Vangenrauman sillalta kaikki saarelle tulevat ja sieltä lähtevät voivat nähdä sekä Mynälahdelle itään että Hepoluodon pohjoispuolelle (Riilän virtausaukko) niiden ruovikoitumisen kehityksen.

Ruovikoiden mahdollinen taloudellinen hyödyntämisnäkymä aiheutti jonkin verran hämmennystä. Toisaalta ruovikosta pyritään pääsemään eroon, mutta sen taloudellinen hyödyntäminen edellyttäisi mittavia aloja, jotta raaka-ainevirta pysyisi tasaisena. Yleisön osallistuminen oli aktiivista: Yleisimmät kommentit liittyivät luvitukseen ja omien lähialueiden leikkuuaikataulu kiinnosti luonnollisesti. Kaiken kaikkiaan tilaisuudesta jäi vaikutelma, että järviruo’on hyötykäyttö on enää kukonaskeleen päässä.

Juha Kääriän esitys on nähtävissä alapuolella.

Lisätietoja ruovikkohankkeesta antavat

Anders Blom, anders.blom@eurofacts.fi
Virve Myllymäki, virvemyllymaki@gmail.com
Matti Nieminen, matti.nieminen45@elisanet.fi

Juha Kääriän esityksen kuvat ruovikkohankkeen informaatiotilaisuudessa 25.9.2022

Timo Suutarlan esityksen kuvat ruovikkohankkeen informaatiotilaisuudessa 25.9.2022

Niittotalkoot 6.8.2022

Livonsaaren Vangenraumassa naantalilaisilla oli mahdollisuus nähdä ruovikon leikkuuta, kun Hepoluodon Riihilän ja Vangenrauman välinen virtausaukkoa niitettiin järviruokosta. Niitto-operaation projektijohtaja Virve Myllymäki oli koonnut viitisentoista talkoolaista Hepoluodon ja Riihilän piiristä. Livonsaarelaisille esiteltiin Vehmaan vesistöjen hoito- ja suojeluyhdistyksen korjuulautta ”KaislaYara”, joka oli pientä korvausta vastaan työkoneena Vangenraumassa Kari Puttaan johdolla. Talkooväessä olivat mm. Naantalin saaristolautakunnan puheenjohtaja Lasse Valtonen Velkuanmaasta, Sirpa Micklin, Mari Tättäläinen, Jari Mäki, Tapio Tapiola, Esa Pietilä traktoreineen ja moni muu. Henki oli hyvä. Työn jälki näkyi ja paljon seutukuntaa puhuttanut korjuukaluston välttämättömyys tuli saarelaisille selväksi. Livonsaareen tarvitaan tulevaisuudessa omaa kalustoa. Kari Puttaan niittovene leikkasi ruokoa, jota 3 veneen voimin kerättiin Vangenraumasta rannalle. Korjuuketjussa Pietilän Esan traktorin tukkikouralla nostettiin vedestä kerätty ruokomassa rannalle, jossa se odottaa läjitystä. Kuvia niitosta alapuolella.